tiistai 31. toukokuuta 2016

Kun kevät kääntyy kesään


Primuksen kevätkausi on nyt melkein ohi ja kohta alkaa kesäloma. Tuntuu niin kummalliselta, sillä juurihan oli vasta joulu! Näiden viiden kuukauden aikana on kuitenkin koettu kaikenlaista ja olen oppinut hirveästi uutta. Käyn vielä kerran tiivistetysti läpi kaikki merkittävät tapahtumat, jotta voin sen jälkeen siirtyä nauttimaan kesästä!


2.1. oli kevätkauden ensimmäinen tunti. Ratsastin Ligerolla, joka oli siis valmennushevoseni vielä alkuvuodesta.



17.1. olivat kevätkauden ensimmäiset kisat, joissa ratsastin ryhmäratsastusohjelman Ligerolla. Itse en ollut ollenkaan tyytyväinen rataan (Ligero mm. pysähtyi kesken radan kakkaamaan, eikä sillä ollut aikomustakaan keskeyttää vessataukoa), mutta sijoitus oli yllättäen 2/8 ja prosentit 68,30 (ryhmäratsastuksessa hyvien prosenttien saaminen on kuitenkin monien tuomareiden kohdalla helpompaa kuin tavallisessa kouluohjelmassa).

29.1. oli taas Primuksella rataharjoitukset Ligeron kanssa. Tällä kertaa tulos oli Harrasteluokan kouluohjelmassa 62,11 % ja sijoitus 1/7. Vaikka alkuun olin opetellut väärän radan ja jouduin verryttelyalueella käymään uuden hädissäni läpi ja Ligerolle tuli taas vessatauko radalla, kokonaisuutena suoritus oli onnistunut. Tuomarina oli uusi valmentaja, jonka näin kisoissa ensimmäistä kertaa, joten minulle oli ihan mieluisaa, ettei radasta tullut mitään sirkusesitystä.




5.2. ratsastin Ligerolla Aikuisohjelman. Tällä kertaa Ligero hyytyi radalla ja sijoitus oli 11/16. Prosentit olivat 62,619, mutta kyseessä olikin eri tuomari kuin edellisellä kerralla.

6.2. uusi valmentaja piti meille ensimmäisen tunnin. Ligero jatkui edelleen valmennushevosenani.

27.2. olin ensimmäisissä ulkopuolisissa kilpailuissani Ainossa. Kokemus oli hieno, vaikka jäimmekin reilulla 50:llä prosentilla viimeisiksi, kun Ligero pelkäsi radalla tuomaripäätyä.




28.2. eli heti seuraavana päivänä Ainon kisojen jälkeen Primuksella oli rataharjoitukset, joissa pärjäsinkin aika paljon paremmin, sillä voitin luokkani! Radassa oli vähän epätasaisuutta ja huolimattomuuksia, mutta siitä huolimatta saimme 64,72 % ja sillä olimme sijalla 1/5.

29.2. aloitin hoitamaan pikkuisten tallilla. Muistan vielä elävästi, kuinka paljon tallille meneminen jännitti. Jännitys oli kuitenkin turhaa ja samana päivänä sain jo heti ensimmäistä kertaa harjoitella ajamista ponien omistajan opastuksella. Tuolloin ajoin Apsulla, josta onkin tullut ehdoton lempiponini.



5.3. valmennushevoseni vaihtui Ligerosta Nemoon. Pari ensimmäistä tuntia eivät olleet mitään nautintoa ja tuli lähdettyä parikin kertaa tallilta kotiin itkien. Kouluratsastus ei hetkeen inspiroinut, mutta sitten sainkin vähän vastapainoa, kun sunnuntaitunneilla hyppäsimme ja pikkuisten tallilla pääsin ajamaan poneilla. Pikkuisten avulla oikeastaan jaksoinkin tsempata itseäni niin, että tein aina koulutunnilla parhaani. Pikku hiljaa alkoi sitten sujua paremmin myös Nemon kanssa, kun opin rentoutumaan ja luottamaan siihen.


13.3. olin ensimmäistä kertaa esterataharjoituksissa, sillä C-merkin saamiseksi vaaditaan kouluradan lisäksi myös esterata. Olin myös niin kyllästynyt epäonnistumaan koulutunneilla, että halusin kokeilla, olisinko sittenkin esteratsastuksen "tulevaisuuden lupaus". No, rata ei ollut mitenkään erinomainen, sillä Nemo alkoi yskiä kesken kaiken ja olin itse niin huolissani radan muistamisesta, että tein aivan liian tiukat tiet (kyseessähän oli tyyliarvostelu). Sijoituksesta ei kannata puhua sen enempää...


*Kuva on tunnilta, ei kisoista.

19.3. näin ensimmäistä kertaa toivonpilkahduksen, kun saimme Nemon kanssa paljon paremman tunnin kuin yleensä. Siitä se sitten pikku hiljaa lähti, vaikka edelleen oli aika vaikeaa.


20.3. otimme hieman taas takapakkia, kun kävimme Nemon kanssa epäonnistumassa Primuksen koulurataharjoituksissa. Kisaradan puolella Nemo hermostui nähdessään katsomossa jotain epäilyttävää ja siitä saakka se olikin sitten pelkkää alamäkeä... Sijoitus oli 5/6 ja prosentit 61,6 (kyseessä oli ryhmäratsastusohjelma). Harjoittelu Nemon kanssa jatkui vielä näiden kisojen jälkeen.


Onneksi sain taas voimaa näistä poneista!


12.4. minun oli tarkoitus lähteä Peikille ulkopuolisiin Nemon kanssa, mutta Nemo alkoi juuri ennen kisoja yskiä niin pahasti, että se joutui jäämään pois. Olin juuri edellisellä tunnilla saanut Nemoon paremman tuntuman, mutta valitettavasti jouduin vaihtamaan sen Ligeroon. Tällä kertaa minulla ja Ligerolla meni paremmin, vaikka Ligero hieman hyytyikin radalla ja onnistuin pilaamaan yhden laukannoston. Ligero ei kuitenkaan jännittänyt tuomaripäätyä ja vaikka kyseessä oli ensimmäinen Helppo B -rata, Aikusimerkin kouluohjelma, saimme kuitenkin 58,22 % ja sijan 22/29.



17.4. Nemo oli taas kunnossa ja saimme alle paremman tunnin kuin koskaan ennen. Siitä se sitten lähti!


21.4. ratsastin Börjellä ensimmäisen kerran ja rakastuin siihen heti!


Loppukevät on ollut aivan uskomatonta aikaa. Ratsastus alkoi Nemon kanssa sujua hyvin. Kuukaudessa kehityimme älyttömän nopeasti!



Myös pikkuisten kanssa tuli koettua aivan uudenlaisia elämyksiä. Minusta on tullut vieläkin varmempi hevosten käsittelyssä. Tällä en tarkoita, että olisin aiemmin ollut jotenkin "arka", mutta päivittäinen hevosten kanssa puuhaaminen on vaan ihan eri juttu kuin vain kaksi kertaa viikossa. Pikkuisten tallilla olen myös päässyt tekemään sellaisia asioita, joista ratsastuskoulun hoitajat vain haaveilevat.








20.5. oli kevätkauden viimeiset kisat, joissa menin ryhmäratsastusohjelman Nemolla. Tällä kertaa sujui paremmin kuin edellisellä kerralla Nemon kanssa, vaikka olisimme voineet pystyä vielä parempaan. Sijoitus oli kuitenkin 3/16 ja prosentit 68,33. Kevätkauden saldona oli siis peräti neljä ruusuketta!



Kaksi tavallista tuntia enää ja sitten minulla alkaakin ensi viikolla kouluvalmennusleiri Primuksella! Valmentautumisen lisäksi tulee varmasti käytyä ahkerasti pikkuisten luona. On niin parasta, kun saan nauttia kesästä rakkaiden ponien kanssa!


Millainen kevätkausi muilla on ollut? Joko odotatte kesää innolla?

maanantai 23. toukokuuta 2016

Motivaatio korkealla

Viime viikkoina on vaan tullut kehityttyä niin paljon! Motivaatio treenaamiseen on niin korkealla, että tuntuu ihan hirveältä, kun pääsen seuraavan kerran Nemon selkään vasta lauantaina. Koulussa on vielä tällä viikolla tiedossa parit kokeet, mutta sen jälkeen helpottaakin ja voin sitten nauttia hevostelusta täysin siemauksin koko kesän. Ja kyllähän ennen lauantaita tulee käytyä kuitenkin pikkuisten luona ja kenties Börjelläkin.


Kuten jo tänne kirjoitin, minulla oli perjantaina kisat. Kaikki ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan, sillä Primukselle mennessä juutuimme liikenneruuhkaan. Soittelin sitten  hädissäni kaikille niille tallilaisille, joiden numerot minulla oli ja joiden tiesin olevan tallilla, sillä minulle olisi tullut yksin liian kiire Nemon kisakuntoon laitossa. Onneksi Nemon toinen ratsastaja ehti suorittaa Nemon harjauksen!

Tallille saapuessani kääräisin Nemolle letit ja sitten suuntasimmekin jo verryttelyyn.

Vaikka emme näyttäneetkään verryttelyssä parastamme, sain Nemon avuille ihan kohtuullisesti. En uskaltanut ratsastaa ihan täysillä, sillä edellisistä kisoista Nemon kanssa on jo aikaa, eikä silloin mennyt kovin hyvin, kun Nemo jostain syystä hermostui. Sisimmissäni kai pelkäsin nytkin jonkinlaista katastrofia.

Kisaradan puolella Nemo jännittyi hieman, mutta saimme radalla kaikki tehtävät suoritettua, mikä on pääasia. Kun kyseessä oli ryhmäratsastusrata, meinasi tila jälleen kerran loppua laukassa kesken ja jouduinkin ottamaan pari kertaa raville.

Tulos oli tällä kertaa 68,33 % ja sijoitus 3/16. Tuomarin kommentti: "Harmoninen suoritus, hevonen taipui kauniisti ja liikkui melko hyvässä tasapainossa. Laske hartiat alas ja ratsasta ristikkäiset avut laukassa paremmin läpi."

Omasta mielestäni suorituksemme oli kaukana harmonisesta, mutta mikäs siinä. Käsien jännitys ja apujen saaminen laukassa läpi ovat juuri niitä asioita, joita täytyy vielä työstää.



Lauantaina oli sitten kouluvalmennuksen vuoro. Tällä kertaa teimme ihan perustyöskentelyä ja harjoittelimme pohkeenväistöä käynnissä. Menimme osan tunnista ilman jalustimia.

Nemo tuntui taas aluksi erittäin hankalalta ja kesti jonkin aikaa ennen kuin löysimme yhteisen sävelen. "Pohkeenväistöt" eivät taaskaan oikein onnistuneet, se ei vaan kuulu minun ja Nemon vahvuuksiin... Kun Nemo väisti liian jyrkästi ja yritin korjata sitä enemmän eteen, Nemo hyytyi eikä liikkunut enää minnekään, ei ainakaan oikeaan suuntaan. Siinä vaiheessa myös ratsastaja jännittyi. Ja sitten kun olisi pitänyt mennä pohkeenväistön jälkeen suoraan, niin kiemurtelu jatkui.

Lopputunnista, kun menimme ravia ja laukkaa, Nemo tuntui yllättäen paremmalta. Saimme todella hyviä pätkiä. Ihan lopussa löysimme ympyrällä myös sen oikeanlaisen asetuksen, jota olemme etsineet jo pitkään. Saimmekin valmentajalta paljon kehuja.





Myös sunnuntaitunnilla sain Nemon alleni. Tällä kertaa tunti oli onnistunut ja Nemo tuntui heti alusta alkaen hyvältä. Saimme myös erittäin onnistuneen pätkän laukassa, mikä on meille harvinaista. Harjoittelimme tälläkin kertaa pohkeenväistöä, joka ei taaskaan sujunut erityisen hyvin. Itse näen kuitenkin jo jonkin verran kehitystä, joten eiköhän sekin siitä ajan kanssa parane, kun harjoitellaan!


perjantai 20. toukokuuta 2016

Kohti kesää ja kisaratoja!


Kevät on jo pitkällä ja aivan kohta tulee kesä! Pikkuisten tallilla orit ovat nyt päässeet laitumelle nauttimaan vihreästä ruohosta. Olemme myös käyneet syöttelemässä Midiä tallin lähellä. Näkee, kuinka mummeli nauttii haukatessaan vihreää apetta.





Myös ajaminen on ollut ihan eri juttu nyt, kun ulkona on lämmintä ja luonto on puhjennut kukkaan. Minulle tulee vain niin ihana olo, kun saan ajella rauhakseen metsätiellä luonnon vhreyden seassa, kuunnellen linnun laulua.

Viime viikkoina olenkin ajanut oikeastaan joka kerta käydessäni pikkuisten tallilla, eli melkein joka päivä.



Primuksella ratsastukset ovat nyt menneet kokonaisuudessaan ihan kivasti, vaikka välillä onkin sellainen olo, että tästä ei tule yhtään mitään.

Toissa viikon lauantaina olin kouluvalmennuksessa Nemolla. Ottaessani ohjat tuntumalle, Nemo ei tuntunut yhtään hyvältä ja pessimistinä ajattelin heti, että tästä tunnista ei tule yhtään mitään. Keskityin ratsastukseen ja kevyessä ravissa sainkin Nemon pehmeämmäksi. Nemo jäi kuitenkin hieman hitaaksi ja valmentaja sanoi, että se johtuu siitä, että minulla on liian kova käsi. Rentoutettuani käden saimmekin pätkän energisempää ravia ja Nemo tuntui oikein hyvältä!

Välikäyntien jälkeen keräsin ohjat taas tuntumalle ja kas kummaa: hyvä tuntuma oli haihtunut kuin taivaan tuuliin! Lopputunti ei sitten ollut ihan meidän parastamme. Harjoittelimme pohkeenväistöjä ja sen jälkeen suoristusta ja laukannostoa. Pohkeenväistö ei ole koskaan ollut minun ja Nemon vahvuuksia, eivätkä laukannostotkaan sillä kertaa olleet mitään huippuluokkaa...

Sunnuntaina sain mennä pitkästä aikaa Willy-ponilla, tällä kertaa ilman satulaa. Oli aivan tajuttoman kuumaa ja musta poni oli jo painellut pari tuntia putkeen. Willy olikin välillä vähän hidas, mutta sitä en kyllä ihmettele yhtään siinä helteessä. Saimme kuitenkin joitakin ihan hyviä pätkiä.

Viime viikon lauantaina oli kisoja edeltävä tunti, joten harjoittelimme kisaratoja. Tunti meni taas vähän miten meni, en vaan aina löytänyt hyvää tuntumaa. Menimme todella paljon Nemon huonompaan suuntaan, mikä lisäsi haastetta. Välillä ohja valui hieman pitkäksi. Lopussa saimme kuitenkin erittäin hyvän pätkän, kun harjoittelimme keskihalkaisijalle ratsastusta ja jatkoimme sen jälkeen kevytä ravia uraa pitkin.

Sunnuntaina oli vihdoin sen onnistuneen tunnin vuoro, kun ratsastin taas Nemolla. Sain heti alusta lähtien hyvän tuntuman, joka säilyi läpi tunnin. Perustyöskentelyn lisäksi harjoittelimme tällä tunnilla avotaivutusta.


Eilen kävin myös Börjen luona. Harjoittelin ympyröitä, voltteja, laukkadiagonaaleja, askeleenpidennyksiä ravissa sekä suorien linjojen ratsastamista uran sisäpuolella. Kentällä tuuli aika paljon ja kentän aidat (jotka eivät ole siis puuta, vaan jonkinlaista narua) heiluivat tuulessa, joten ajoittain poni hieman jännittyi, mutta muuten se tuntui erittäin hyvältä. Välillä Börje tosin rikkoi laukalle askeleenpidennyksissä.

Päätin taas ratsastaa kouluradan, tällä kertaa ryhmäratsastusrata E2:n. Rata oli muuten erittäin onnistunut, mutta alkutervehdyksessä poni ei olisi malttanut pysyä paikallaan ja ensimmäisellä laukkaympyrällä nousi väärä laukka. Virheiden vastapainoksi saimme kuitenkin erittäin paljon onnistuneita pätkiä. Radan jälkeen vasta huomasin, että Börjen omistaja oli ilmestynyt kentän laitaan ja nähnyt ratamme. Omistaja tuli heti kysymään, haluaisinko liittyä tallin kisaajaryhmään Börjen kanssa! Seuraaviin koulukisoihin on kuitenkin aikaa, joten ehdin vielä harjoitella Börjellä kaikessa rauhassa.










Täytyy muutenkin mennä yhdet kisat kerrallaan, sillä seuraavat kisat ovat jo tänään Primuksella! Menemme Nemon kanssa ryhmäratsastusohjelman. Täytyykin tässä alkaa laitella kisavaatteita päälle!


keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Summer Bucket List

Tänä vuonna minulla onkin enemmän hevosaiheisia suunnitelmia kuin minään edellisenä vuonna. Olen nyt listannut tähän postaukseen hevoskesän tavoitteet.
 
 
 
 


1. Kehity ratsastuksessa.
Tämä lienee väistämätöntä, sillä olen menossa kahdelle ratsastusleirille. Lisäksi kesään mahtuu ainakin parit tunnit, talentkurssi sekä kisoja.

2. Opi paljon uutta hevosista.
Nyt kun on mahdollisuus olla näinkin paljon tallilla, opin varmasti paljon sellaisiakin asioita, joita en ole aiemmin tiennyt tai osannut. Täytyy nyt imeä jokainen tiedonmuru itseeni!

3. Käy tallilla joka päivä.
Voi olla, ettei tämä tavoite ihan toteudu, mutta kyllä varmaan käyn tallilla ainakin lähes päivittäin. Pikkuisten talli on niin lähellä, että sinne kipaiseminen ei vie juuri yhtään aikaa. Lisäksi ratsastan ainakin Primuksella ja Fenixillä ja kaipa Börjenkin luona tulee käytyä.

4. Ratsasta joka viikko. 
Minulle tulee vakavia vieroitusoireita, jos en pääse hevosen selkään pitkään aikaan.



5. Ratsasta ainakin viidellä uudella hevosella.
Voitin Villivarsan runokilpailun ja saan palkinnoksi Ratsastuskeskus Fenixin leirin, joten ainakin siellä kohtaan uusia hevosia.

6. Käy islanninhevosmaastolla.
Issikkamaasto kuuluu kesään, ihan samalla tavalla kuin vaikkapa aurinko ja jäätelönsyönti. Issikoidessa tulee vaan niin ihana olo, kun saa nauttia pikkuheppojen tasaisesta töltistä ja vauhdikkaasta laukasta.

7. Koe hevosen kanssa jokin uusi elämys. 
Tavallisilla ratsastustunneilla harvemmin tapahtuu mitään erityisempää, mutta leirillä ja pikkuisten kanssa tämäkin varmaan toteutuu. Katsotaan nyt, mitä kesä tuo tullessaan!

8. Käy katsomassa valjakkokilpailuja.
Pikkuisten omistaja kilpailee Mixulla valjakkoajossa. En ole vielä koskaan päässyt katsomaan kisoja, sillä ne ovat ajoittuneet viikonlopulle, mutta kesällä se on toivottavasti mahdollista.

9. Aja pitkä lenkki.
Yleensä ajan pikkuisilla tunnin verran. Kesällä olisi todella kiva käydä jossain kauempanakin!



10. Ota paljon valokuvia.
Kesäkuvia on niin kiva katsella sitten jonakin synkkänä talvi-iltana...

11. Sijoitu koulukisoissa.
Toivotaan, että ahkera harjoittelu tuottaa tulosta!

12. Pidä hauskaa.
Vaikka muut tavoitteet eivät toteutuisikaan, tärkeintä on, että vietän kivan heppakesän!



Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

perjantai 13. toukokuuta 2016

Uljas musta


Onnenhetkiä,
kevään vihreyttä,
maailman paras poni.
Pitkiä retkiä,
aivan hiljaa ja äänettä,
minun hetkeni.