perjantai 6. tammikuuta 2017

Treeniä, treeniä!



Roxi on vaan niin ihana! Sen kanssa on päivä päivältä kivempi treenata, sillä se antaa itsestään joka kerta enemmän. On ollut pari sellaistakin kertaa, jolloin on tuntunut, että nyt ei mennyt ihan niin hyvin, mutta niitä onnistumisen kertoja on ollut onneksi paljon enemmän. Tällä hetkellä minulla on menossa ratsastuksessa selvä ylämäki. Primuksella oli loppuajasta niin hankalaa koulutalentissa Faunan kanssa, että meinasi mennä maku sillä ratsastukseen, mutta onneksi olen saanut uutta intoa Roxin kanssa harjoittelemisesta. Olen kehittynyt todella paljon. Kun katsoin nyt videoita parin kuukauden takaa, huomasin selkeän eron ratsastuksessani. Saan Roxin liikkumaan nyt paljon paremmin.

Roxin paras askellaji on ravi. Olen myös itse osannut aina ratsastaa hevosia parhaiten juuri ravissa, joten ravissa ratsastukseni Roxilla näyttää kaikkein parhaalta. Laukassa Roxi pääsee hieman pidemmäksi kuin ravissa, mutta laukan ratsastaminen on ollut aina minun heikkouteni, ja laukka näyttää tällä hetkellä paljon paremmalta kuin aluksi. Roxilla käynnin ratsastaminen tuntui aluksi kaikkein haastavimmalta, mutta nyt olen oppinut ratsastamaan Roxin takaosaa hieman aktiivisemmaksi, ja sitä kautta Roxi tuntuu käynnissä paljon paremmalta.

Roxi on paljon parempi oikeassa kuin vasemmassa kierroksessa. Aluksi taivutin Roxin kaulaa liian paljon sisään päin ympyrällä vasemmalle mentäessä. Valmentaja neuvoi minua suoristamaan sitä niin paljon, että minusta melkein tuntui, kuin Roxi olisi asettunut ulospäin, eikä vasempaan kierrokseen ratsastaminen tuntunut aluksi kovin mukavalta. Nyt olen kuitenkin oppinut ratsastamaan Roxia suorempana ja valmentaja kehui viime viikolla, että Roxista on tullut ratsastaessa paljon suorempi kuin mitä se oli minulle tullessaan. Minustakin Roxi tuntuu nyt paljon paremmalta vasemmassa kierroksessa, mutta etenkin vasenta laukkaa täytyy vielä työstää.


Myös istunnastani on löytynyt paljon kehitettävää (keneltäpä ei löytyisi)! Talentissa minulla oli Faunan kanssa ongelmana alas painuvat kädet, mutta korjasin niitä lopulta liikaa, ja niinpä minulla on nyt ollut Roxin kanssa ongelmana se, että nostan käsiä välillä liian ylös. Lisäksi alan helposti levitellä käsiä, etenkin oikea käsi karkaa usein omille teilleen. Pitäisi siis ajatella, että kädet alhaalla ja lähekkäin... Jalkojen kanssa ei ole mitään suurempia ongelmia, mutta välillä vien ne liian taakse. Pitäisi muistaa, että kyljen herkin alue on satulavyön takana ja minun pitäisi pitää pohkeet siinä kohtaa, eikä liian kaukana takana.

Tärkein korjaus, minkä olen saanut aikaiseksi istunnassani, on se, että istun nyt paljon suoremmassa. Minulla on aina ollut sitä ongelmaa, että painoni valuu liikaa vasemmalle, mutta vasta nyt hermostuin itselleni kunnolla ja aloin korjata asiaa. Olen tarkkaillut suoruuttani maneesin peileistä vähän väliä ja pikku hiljaa olen oppinut istumaan keskemmällä satulassa.

Olen oppinut istumaan satulassa myös tiiviimmin. Roxilla on niin isot liikkeet, että vieläkin tarvitsisin lisää kehonhallintaa ja vatsalihaksia, mutta istun jo paremmin kuin aluksi.


Olen tehnyt Roxin kanssa paljon perustyöskentelyä ympyrällä ja suoralla uralla sekä voltteja, pohkeenväistöä ja siirtymisiä. Roxi on todella kiva oikeastaan kaikessa. Pohkeenväistössä pitää olla tarkkana aloituksen kanssa, jotta etuosa johtaa liikettä. Tärkeää on myös muistaa antaa yksi kunnolla sivulle vievä apu ja olla sen jälkeen vaikuttamatta hevoseen. Ympyröillä ja erityisesti volteilla täytyy muistaa kääntäää ulkopohkeella ja olla levittelemättä käsiä.

Perusasioiden lisäksi valmentajani vaatii minulta myös sellaisia asioita, joita ei Primuksella pahemmin tehty. Avot, sulut, vastalaukat, takaosakäännökset, siirtymiset laukasta käyntiin... Myös yksittäisiä laukanvaihtoja olen päässyt kokeilemaan. Kaikkein vaikeinta minusta on kuitenkin keskiravi, sillä siellä istuminen tuntuu aivan mahdottomalta. Roxilla on jo muutenkin niin isot askeleet, että huh huh... Nyt kuitenkin pystyn istumaan alhaalla Roxin keskiravissa jo jollakin tavalla, kun aluksi jouduin keventämään. Jos ei olisi haasteita, ei oppisi mitään. Roxi on todella hyvä opetusmestari.


Vaikka on aina kiva kehittyä ratsastuksessa, Roxi on minulle paljon muutakin. Siitä on tullut minulle jo hyvin lyhyessä ajassa todella rakas, paras ystävä mitä ajatella saattaa.


Nyt kun on ollut todella kylmää, lämpötila jossain - 20 asteen paikkeilla, olemme ottaneet pari päivää hieman kevyemmin. Vähän on ikävä Primuksen lämmintä maneesia... Vaikka täytyy kai olla iloinen, että on maneesi ylipäätään, sillä kaikilla talleilla ei ole sitäkään.




4 kommenttia:

  1. Itse ratsastan primuksella ja näin talvisin kieltämättä tuntuu ettei iki halua vaihtaa tallia esim. maneesittomaan... :D

    Ratsastat tosi hyvi ja Roxi on ihana hevonen, ootte hyvä pari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Primuksen lämmin maneesi on aivan luksusta. Kiitos paljon!

      Poista
  2. Oi, ihana postaus! Kiva että ootte nousussa, tosi nättejä kuvia teistä <3

    VastaaPoista